Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan?

Petr Novák

Amerikkalaiset presidentinvaalit ovat pitkiä. Koko prosessi kestää lähes kaksi vuotta, ja erityisesti loppua kohden se muistuttaa show’ta, jossa on televisioituja väittelyitä, mahtipontisia lausuntoja ja keskinäisiä syytöksiä. Vain yksi voi voittaa. Menneisyydessä Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden listoilla on nähty nimiä, kuten Kim Jong-un tai Megatron The D-23.

Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan? | © DVIDSHUB / Flickr.com, Pixabay.com

  1. Sisältö
    1. Miten Yhdysvaltain presidentti valitaan
    2. Näytös I: Esivaalit
    3. Näytös II: Puoluekokoukset
    4. Näytös III: Kampanja
    5. Näytös IV: Presidentinvaalit
    6. Näytös V: Presidentinvala
    7. Hauskoja faktoja Yhdysvaltain presidentinvaaleista

    Miten Yhdysvaltain presidentti valitaan

    Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään joka neljäs vuosi, eikä kukaan voi toimia presidenttinä enempää kuin kaksi kautta. Tämä sääntö otettiin käyttöön vuonna 1951 osana perustuslain 22. lisäystä. Tästä syystä Franklin Delano Roosevelt, joka valittiin neljä kertaa vuosina 1932–1944, on poikkeus.

    Vaalit järjestetään aina karkausvuosina marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina. Presidentti astuu virkaansa 20. tammikuuta. Jos päivä osuu sunnuntaille, virkaanastujaiset siirretään 21. tammikuuta.

    Tullakseen Yhdysvaltain presidentiksi ehdokkaan on oltava Yhdysvalloissa syntynyt kansalainen, vähintään 35-vuotias virkaanastujaispäivänä ja asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta. Ehdokas voi asettua ehdolle demokraattisessa puolueessa, republikaanipuolueessa, pienemmässä puolueessa tai riippumattomana. Viimeisen vuosisadan aikana jokaista presidentinvaalia on hallinnut joko demokraatti tai republikaani.

    🔵 Demokraattinen puolue

    Demokraattinen puolue (D) on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista puolueista, perustettu vuonna 1828. Sen perinteinen väri on sininen, maskotti on aasi, ja se sijoittuu poliittisella kartalla keskustasta vasemmalle. Merkittäviä demokraattisia presidentejä ovat Barack Obama, Bill Clinton, John F. Kennedy ja Franklin D. Roosevelt.

    🔴 Republikaanipuolue

    Republikaanipuolue (R) perustettiin vuonna 1854. Sen väri on punainen ja maskotti on elefantti. Vuodesta 1875 lähtien sitä on kutsuttu lempinimellä Grand Old Party (GOP). Politiikassa puolue sijoittuu keskustasta oikealle. Merkittäviä republikaanipresidenttejä ovat George Bush, Ronald Reagan, Dwight D. Eisenhower ja Abraham Lincoln.

    ⚪ Presidenttiehdokkuuden julistaminen

    Aasien ja elefanttien karuselli alkaa noin kaksi vuotta ennen virkaanastujaisia. Presidenttiehdokkaat ilmoittavat ehdokkuudestaan, muodostavat kampanjatiimejä ja matkustavat ympäri maata saadakseen tulevien äänestäjien tuen.

    Jokainen, joka kerää vähintään $5000€4 690 lahjoituksina tai käyttää saman summan kampanjaansa ja täyttää lisävaatimukset, voi osallistua vaaleihin.

    Usein ihmiset julistavat ehdokkuutensa vain saadakseen huomiota tai voidakseen rehennellä naapureilleen. Vuonna 2012 417 ihmistä jätti hakemuksen, 1 780 vuonna 2016 ja 1 212 vuonna 2020. Näiden joukossa oli monia pilakampanjoita, mukaan lukien Jeesus Kristus, Megatron The D-23, Banaani presidentiksi ja Kim Jong-un.

  2. Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan?

    Näytös I: Esivaalit

    Ensiksi tärkeä huomautus: Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat epäsuorat. Koko maan äänestäjät antavat äänensä marraskuussa, mutta republikaanien ja demokraattien ehdokkaat valitaan yleensä vain rekisteröityneiden puoluejäsenten toimesta.

    Vuoden alussa sekä demokraatit että republikaanit esittelevät pitkän listan presidenttiehdokkaita. Tämä lista on kavennettava yhteen nimeen marraskuun loppukilpailua varten. Tämä saavutetaan esivaalien kautta, jotka pidetään tammikuusta kesäkuuhun. Esivaaleissa äänestäjät eivät valitse suoraan presidenttiehdokasta, vaan äänestävät edustajia, jotka edustavat heidän valintaansa.

    Molemmat puolueet järjestävät omat esivaalinsa, ja prosessi vaihtelee osavaltiosta toiseen.

    🔵 Demokraattisen puolueen esivaalit

    Demokraattinen puolue käyttää suhteellista järjestelmää, jossa edustajat jaetaan presidenttiehdokkaiden kesken saatujen äänimäärien perusteella. Lisäksi mukaan lasketaan niin kutsutut superedustajat – puolueen virkamiehet, jotka voivat vapaasti päättää kansallisessa kokouksessa, ketä ehdokasta he tukevat.

    Esimerkki: New Hampshiren osavaltiossa vuonna 2016 oli tarjolla 24 edustajaa. Bernie Sanders sai 60,4 % äänistä, ja Hillary Clinton sai 38,0 %. Sanders sai 15 edustajaa ja Clinton 9.

    Kun mukaan laskettiin kuusi New Hampshiren superedustajaa, jotka kaikki tukivat Clintonia, esivaalien lopputulos osavaltiossa oli tasapeli, 15:15.

    🔴 Republikaanipuolueen esivaalit

    Republikaanien esivaaleissa jotkut osavaltiot käyttävät ”voittaja vie kaiken” -järjestelmää, kun taas toiset käyttävät suhteellista järjestelmää. Republikaanipuolueella ei ole superedustajia.

    Esimerkki: Vuoden 2016 esivaaleissa Etelä-Carolinassa Donald Trump sai 32,5 % äänistä, Marco Rubio 22,5 % ja Ted Cruz 22,3 %. Trump sai kaikki 50 osavaltion edustajaa.

    ❓ Miten esivaalit toimivat?

    Jokainen puolue päättää, ovatko sen esivaalit avoimia kaikille äänestäjille, vain puolueen jäsenille vai niille, jotka eivät ole rekisteröityneet kilpailevan puolueen jäseniksi.

    Joissakin osavaltioissa (esimerkiksi Iowassa, Minnesotassa ja Wyomingissa) esivaalit järjestetään kokouksina (caucus) perinteisten esivaalien sijaan. Puolueen jäsenet ja ehdokkaiden edustajat kokoontuvat kirkkoihin, saleihin ja muihin julkisiin tiloihin keskustelemaan ja lobbaamaan ehdokkaidensa puolesta. Äänestäminen tapahtuu muodostamalla ryhmiä huoneen eri nurkkiin, ja äänestäjät voivat vaihtaa ryhmää vakuuttamisen seurauksena.

    Pienimmät ryhmät lopulta puretaan, ja niiden jäsenet joutuvat liittymään toiseen ryhmään tai poistumaan. Prosessi jatkuu, kunnes vain kaksi ehdokasta jää jäljelle.

    Ensimmäiset esivaalit pidetään perinteisesti Iowassa tammikuun lopussa tai helmikuun alussa, ja niitä seuraavat New Hampshire, Etelä-Carolina ja Nevada. Ratkaiseva hetki tulee usein maaliskuun Super Tuesdayna, jolloin esivaaleja pidetään samanaikaisesti useissa osavaltioissa.

    Tässä vaiheessa useat epäonnistuneet ehdokkaat ovat yleensä luopuneet unelmastaan astua Valkoiseen taloon.

  3. Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan? | © Alex Hanson/Flickr.com

    Näytös II: Puoluekokoukset

    Kesällä esivaalien jälkeen molemmat puolueet pitävät kansalliset puoluekokouksensa. Näitä kokouksia järjestää perinteisesti ensin oppositiopuolue.

    Esivaaleissa ja kokouksissa valitut edustajat äänestävät kokouksissa muodollisesti puolueensa ehdokkaista Yhdysvaltain presidentiksi ja varapresidentiksi. Äänestyksen tulos ei yleensä tule yllätyksenä, sillä edustajat edustavat tiettyjä ehdokkaita. Poikkeuksena ovat demokraattisen puolueen superedustajat, jotka voivat valita ehdokkaansa vapaasti.

    • 🔵 Vuonna 2024 demokraattisella puolueella oli 4 521 edustajaa, ja ehdokkaan tuli saada 1 886 ääntä sitoutuneilta edustajilta varmistaakseen ehdokkuuden.
    • 🔴 Republikaanipuolueella oli vuonna 2024 vain 2 550 edustajaa. Ehdokkuuden voittamiseen tarvittiin 1 276 ääntä.
  4. Näytös III: Kampanja

    Kansalliset puoluekokoukset on pidetty, ja kahden ehdokkaan nimet, jotka pyrkivät Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, ovat tiedossa.

    Presidentinvaalikampanjan uusi vaihe alkaa. Se on lyhyempi mutta huomattavasti intensiivisempi. Ehdokkaat eivät enää tavoittele tukea omien puolueidensa sisällä, vaan keskittyvät voittamaan äänestäjien suosion. Kiivaimmat taistelut käydään niin sanotuissa swing-valtioissa, joissa demokraattien ja republikaanien ehdokkaiden kannatus eroaa vain muutamalla prosenttiyksiköllä mielipidemittauksissa.

    Syyskuun ja lokakuun välillä järjestetään kolme–seitsemän odotettua presidentinvaaliväittelyä. Vuonna 2012 nämä väittelyt keräsivät 67 miljoonaa katsojaa. Väittelyt pidetään eri puolilla Yhdysvaltoja, usein lukioissa tai yliopistoissa.

    Demokraattien ja republikaanien pääehdokkaiden lisäksi väittelyihin voivat osallistua myös muiden puolueiden, kuten Libertaaripuolueen, Vihreän puolueen tai Perustuslakipuolueen ehdokkaat. Vähemmän julkisuutta saava väittely järjestetään varapresidenttiehdokkaille.

  5. Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan? | © Petr Novák

    Näytös IV: Presidentinvaalit

    Yhdysvaltain presidentinvaalien huipentuma on marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeinen tiistai. Esimerkiksi osavaltioissa kuten Delaware, Kentucky, New York, Havaiji ja monissa muissa tämä päivä on osavaltion vapaapäivä.

    Lisäksi useimmat osavaltiot sallivat ennakkoäänestyksen, myös postitse.

    Presidenttiehdokkaiden tavoitteena on voittaa mahdollisimman paljon ääniä mahdollisimman monessa osavaltiossa – ihanteellisesti Kaliforniassa, Texasissa ja Floridassa, joissa on eniten valitsijoita. Presidentinvaaleissa sovelletaan ”voittaja vie kaiken” -sääntöä valitsijaäänissä.

    Esimerkki: Vuonna 2012 Floridassa oli tarjolla 29 valitsijaääntä. Republikaaniehdokas Mitt Romney sai 49,13 % äänistä, kun taas Barack Obama voitti 50,01 %. Huolimatta pienestä marginaalista Obama sai kaikki 29 valitsijaääntä.

    Poikkeuksia tähän sääntöön ovat Maine ja Nebraska, jotka on jaettu kahteen ja kolmeen pienempään valitsijapiiriin. Näissä osavaltioissa valitsijaäänet jaetaan erikseen, mikä tarkoittaa, että useat ehdokkaat voivat voittaa valitsijaääniä samasta osavaltiosta.

    Valitsijamäärä osavaltioissa muuttuu hieman joka neljäs vuosi, mikä heijastaa osavaltion väkilukua. Näin ollen esimerkiksi Kalifornian voittaminen voi tuoda saman määrän valitsijaääniä kuin vähiten asutun 15 osavaltion voittaminen yhteensä.

    Kun kaikki äänet ja valitsijat on laskettu, seuraavan presidentin nimi on epävirallisesti tiedossa. Virallinen valitsijoiden äänestys tapahtuu kuitenkin joulukuussa. Yllätyksille ei ole tilaa, sillä valitsijoiden odotetaan äänestävän puolueensa linjan mukaisesti.

  6. Yhdysvaltain presidentinvaalit – miten presidentti valitaan? | © Fabrice Florin/Flickr.com

    Näytös V: Presidentinvala

    Uuden presidentin virkaanastujaiset pidetään 20. tammikuuta Washington D.C.:ssä Yhdysvaltain Capitolilla. Jos päivä osuu sunnuntaille, virkaanastujaisia siirretään 21. tammikuuta, vaikka presidentti virallisesti aloittaa kautensa 20. tammikuuta.

    Puolenpäivän aikaan tuleva presidentti vannoo virkavalansa, antaa presidentillisen lupauksensa ja pitää virkaanastujaispuheensa. Vastaavat velvollisuudet koskevat varapresidenttiä, joka ottaa johdon Valkoisessa talossa, mikäli presidentti kuolee virassa.

    Vala vannotaan Raamatun päällä, ja Yhdysvaltain presidentinvalan sanamuoto on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1884:

    ”I do solemnly swear (or affirm) that I will faithfully execute the Office of President of the United States, and will to the best of my Ability, preserve, protect and defend the Constitution of the United States.”

  7. Hauskoja faktoja Yhdysvaltain presidentinvaaleista

    ⭕ Ensimmäiset Yhdysvaltain presidentinvaalit

    Ensimmäiset presidentinvaalit pidettiin 15. joulukuuta 1788 – 10. tammikuuta 1789. Kolme alkuperäistä 13 siirtokunnasta ei osallistunut – New York ei valinnut valitsijoita, ja Pohjois-Carolina ja Rhode Island eivät olleet vielä ratifioineet perustuslakia. George Washington voitti vaalit ja on historian ainoa presidentti, joka sai 100 % valitsijamiesäänistä.

    ⭕ Toiseksi tullut valittiin varapresidentiksi

    Vuoteen 1804 asti presidentinvaalien toiseksi tullut ehdokas nimitettiin automaattisesti varapresidentiksi. Vuonna 1804 hyväksytyn 12. lisäyksen jälkeen varapresidentille annettiin erillinen äänestys.

    ⭕ Vanhin ja nuorin presidentti

    Vanhin presidentiksi valittu henkilö oli 78-vuotias Donald Trump vuonna 2024, mikä rikkoi Joe Bidenin aiemman ennätyksen.

    Nuorin Yhdysvaltain presidentti, joka astui virkaan, oli 42-vuotias Theodore Roosevelt vuonna 1901, kun hän nousi presidentiksi William McKinleyn murhan jälkeen. Nuorin vaaleilla valittu presidentti oli 43-vuotias John F. Kennedy.

    ⭕ Presidentti valittiin ilman enemmistöä kansanäänistä

    Yhdysvaltain vaalijärjestelmän erityispiirteet näkyvät vuosien 1824, 1876, 1888, 2000 ja 2016 vaaleissa, joissa eniten kansanääniä saanut ehdokas ei voittanut presidenttiyttä.

    ⭕ Miksi vaalit pidetään marraskuussa?

    Marraskuu valittiin vaalikuukaudeksi, koska tuolloin maanviljelijät olivat saaneet sadonkorjuunsa päätökseen ja saattoivat matkustaa äänestyspaikoille. Sää oli myös vielä suotuisa matkustamiselle. Vaalit pidetään tiistaina, jotta ne eivät häiritsisi sunnuntaita, lepopäivää, jolloin liikkuminen oli usein rajoitettua.

    Marraskuun toinen viikko valittiin, jotta vaalit eivät häiritsisi kuukauden ensimmäistä päivää, jolloin kauppiaat yleensä päättivät edellisen kuukauden kirjanpitonsa.

    ⭕ Äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa

    Äänestysaktiivisuus Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on lisääntynyt viime vuosina. Korkein äänestysaktiivisuus oli 81,8 % vuonna 1876, kun taas alhaisin, 48,9 %, vuonna 1924. Vuonna 2012 äänestysprosentti oli 54,9 %, vuonna 2016 se oli 60,1 % ja vuonna 2020 se nousi 66,6 %:iin.

    ⭕ 80 vuoden perinne katkesi vuonna 2008

    Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1928 presidentinvaaleissa ei ollut ehdolla istuvaa presidenttiä tai varapresidenttiä.

    ⭕ Presidenttiehdokas syntyi Panamassa

    Vain kaksi presidenttiehdokasta Yhdysvaltain historiassa on syntynyt Yhdysvaltain mantereiden ulkopuolella. Molemmat olivat ehdolla vuonna 2008. Barack Obama syntyi Honolulussa, Havaijilla, ja John McCain syntyi Yhdysvaltain sotilastukikohdassa Coco Solossa, Panamassa.

Osallistu kysymykselläsi tai henkilökohtaisella kokemuksellasi

Jätä kommentti

Lue artikkeli ja sitä edeltävät kommentit ennen kysymysten esittämistä. Tarkistan henkilökohtaisesti kaikki uudet kommentit ja poistan välittömästi kaikki mainokset, roskapostin tai loukkaavan sisällön.

Halvin autonvuokraus USA